Varsinaisten epäjumalien palvontaa tai yletöntä kiintymystä johonkin tai omistautumista jollekin.

Sinulla ei saa olla muita jumalia, 2. Moos. 20:3 (Moosia 12:35; 13:12–13). Jos te antaudutte palvelemaan vieraita jumalia, niin teidät perii tuho, 5. Moos. 8:19. Röyhkeys on kuin pettävät jumalankuvat, 1. Sam. 15:23. Olet karannut minun luotani, Jes. 57:8. Sinä olet ylistänyt hopeisia ja kultaisia jumalia, Dan. 5:23. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa, Matt. 6:24. Ahneus on epäjumalanpalvelusta, Kol. 3:5. Lapset, pysykää erossa vääristä jumalista, 1. Joh. 5:21. Voi niitä, jotka palvovat epäjumalia, 2. Nefi 9:37. Nefin kansan epäjumalien palvonta toi sille sen sodat ja tuhot, Alma 50:21. Jokainen kulkee oman jumalansa kuvan perässä, OL 1:16. He tehkööt työtä omin käsin, jottei mitään epäjumalien palvontaa olisi, OL 52:39. Epäjumalien palvonta eksytti Abrahamin isän, Abr. 1:27.