Mielen ja sydämen muutos, joka tuo mukanaan uudistuneen asenteen Jumalaa, itseä ja elämää kohtaan yleensä. Parannus merkitsee, että ihminen kääntyy pois pahuudesta ja kääntää sydämensä ja tahtonsa Jumalaan alistuen Jumalan käskyihin ja toiveisiin ja hylkää synnin. Todellinen parannus tulee rakkaudesta Jumalaa kohtaan ja halusta noudattaa hänen käskyjään. Kaikki vastuulliset ihmiset ovat tehneet syntiä, ja heidän täytyy tehdä parannus voidakseen edistyä kohti pelastusta. Vain Jeesuksen Kristuksen sovituksen kautta meidän parannuksellamme voi olla vaikutusta ja Jumala voi sen hyväksyä.

Tunnustakaa syntinne Herralle, Esra 10:11. Tehkää loppu pahoista töistänne, lakatkaa tekemästä pahaa, Jes. 1:16. Kääntykää, luopukaa synneistänne, Hes. 18:30–31. Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle! Matt. 3:2. Taivaassa iloitaan syntisestä, joka tekee parannuksen, Luuk. 15:7. Jumala vaatii kaikkia ihmisiä kaikkialla tekemään parannuksen, Ap. t. 17:30 (2. Nefi 9:23; 3. Nefi 11:31–40; OL 133:16). Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen, 2. Kor. 7:10. Herran Kaikkivaltiaan Henki on saanut aikaan voimallisen muutoksen meidän sydämessämme, niin ettei meillä enää ole halua tehdä pahaa, Moosia 5:2. Jos hän tunnustaa syntinsä sinun ja minun edessäni ja tekee parannuksen, anna hänelle anteeksi, Moosia 26:29. Alman saarnan jälkeen monet alkoivat tehdä parannusta, Alma 14:1. Älkää lykätkö parannuksenne päivää, Alma 34:33. Alma kertoi Helamanille omasta parannuksestaan ja kääntymisestään, Alma 36 (Moosia 27:8–32). Parannus ei voisi tulla ihmisten osaksi, ellei olisi rangaistusta, Alma 42:16. Anna syntiesi vaivata itseäsi sillä vaivalla, joka johdattaa sinut parannukseen, Alma 42:29. Teidän tulee uhrata minulle uhrina särkynyt sydän ja murtunut mieli, 3. Nefi 9:20. Minä otan vastaan jokaisen, joka tekee parannuksen ja tulee minun luokseni niin kuin pieni lapsi, 3. Nefi 9:22. Tehkää parannus, kaikki te maan ääret, 3. Nefi 27:20. Niin usein kuin he tekivät parannuksen, he saivat anteeksi, Moroni 6:8. Älä opeta tälle sukupolvelle mitään muuta kuin parannusta, OL 6:9 (OL 11:9). Kuinka suuri hänen ilonsa onkaan sielusta, joka tekee parannuksen! OL 18:13. Jokaisen ihmisen täytyy tehdä parannus tai kärsiä, OL 19:4. Se, joka tekee syntiä eikä tee parannusta, on karkotettava, OL 42:28. Se, joka tunnustaa syntinsä ja hylkää ne, saa anteeksi, OL 58:42–43. Parannuksen tekevät kuolleet lunastetaan, OL 138:58. Me uskomme parannukseen, UK 4.