Hengellinen kuolema tuli maailmaan Aadamin lankeemuksessa (
Moos. 6:48). Ajatuksiltaan, sanoiltaan ja teoiltaan pahat ihmiset ovat hengellisesti kuolleita, vaikka he elävätkin yhä maan päällä (1. Tim. 5:6). Ihmiset voivat puhdistua synnistä ja voittaa hengellisen kuoleman Jeesuksen Kristuksen sovituksen kautta ja olemalla kuuliaisia evankeliumin periaatteille ja toimituksille.
Väärintekijät joutuvat tuhoon,
Ps. 37:9. Lihan pyrkimykset tuottavat kuoleman,
Room. 8:6 (
2. Nefi 9:39). Järjettömät halut syöksevät ihmiset tuhoon ja perikatoon,
1. Tim. 6:9. Synti synnyttää kuoleman,
Jaak. 1:15. Siihen, joka voittaa, ei toinen kuolema kajoa,
Ilm. 2:11. Heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa,
Ilm. 20:6, 12–14. Jumalattomat joutuvat tuliseen järveen rikinkatkuisten lieskojen keskelle. Tämä on toinen kuolema,
Ilm. 21:8 (
OL 63:17–18). Ihmiset ovat vapaita valitsemaan vapauden ja iankaikkisen elämän tai valitsemaan orjuuden ja kuoleman,
2. Nefi 2:27 (
2. Nefi 10:23;
Alma 29:5;
Hel. 14:30–31). Jumala on valmistanut pakokeinon kuoleman ja helvetin otteesta,
2. Nefi 9:10. Päästäkää itsenne helvetin tuskista, jotta ette kärsisi toista kuolemaa,
MK Jaak. 3:11. Luonnollinen ihminen on Jumalan vihollinen,
Moosia 3:19. Suokoon Jumala teille parannuksen, niin että ette kärsi toista kuolemaa,
Alma 13:30. Alma oli kuoleman ikuisten kahleiden kietoma,
Alma 36:18. Jumalattomat kuolevat mitä tulee asioihin, jotka kuuluvat vanhurskauden asioihin,
Alma 40:26 (
Alma 12:16). Lankeemus tuotti koko ihmissuvulle hengellisen kuoleman,
Alma 42:9 (
Hel. 14:16–18). Kun Aadam lankesi, hän kuoli hengellisesti,
OL 29:40–41, 44.