Näitä sanoja käytetään pyhissä kirjoituksissa kahdella tavalla. Toisessa merkityksessä me kaikki olemme taivaallisen Isämme todellisia henkilapsia. Toisessa merkityksessä Jumalan poikia ja tyttäriä ovat ne, jotka ovat syntyneet uudesti Kristuksen sovituksen kautta.

Isän henkilapset: Te olette jumalia, Korkeimman poikia, Ps. 82:6. Me olemme Jumalan sukua, Ap. t. 17:29. Meillä on syy alistua taivaallisen Isämme tahtoon, Hepr. 12:9. Minä olen Jumalan lapsi, Moos. 1:13.

Sovituksen kautta uudestisyntyneet lapset: Kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, Joh. 1:12 (Room. 8:14; 3. Nefi 9:17; OL 11:30). Nyt me olemme Jumalan lapsia, 1. Joh. 3:1–2. Teitä kutsutaan Kristuksen lapsiksi, hänen pojikseen ja hänen tyttärikseen, Moosia 5:7. Kaikkien täytyy syntyä uudesti ja tulla hänen pojikseen ja tyttärikseen, Moosia 27:25. Heistä tulee minun poikiani ja tyttäriäni, Et. 3:14. Te olette varmasti Kristuksen lapsia, Moroni 7:19. Kaikki ne, jotka ottavat vastaan minun evankeliumini, ovat poikia ja tyttäriä, OL 25:1. He ovat jumalia, nimittäin Jumalan lapsia, OL 76:58. Näin kaikista voi tulla minun lapsiani, Moos. 6:68. Monet ovat uskoneet ja tulleet Jumalan lapsiksi, Moos. 7:1.