Jumalan voima, jonka avulla ihmiset voivat saada siunauksia tässä elämässä ja iankaikkisen elämän ja korotuksen osoitettuaan uskoa, tehtyään parannuksen ja pidettyään käskyt parhaansa mukaan. Tällaista jumalallista apua tai voimaa annetaan Jumalan armeliaisuuden ja rakkauden kautta. Jokainen kuolevainen ihminen tarvitsee jumalallista armoa Aadamin lankeemuksen ja myös oman heikkoutensa tähden.

Armon ja totuuden toi Jeesus Kristus, Joh. 1:17. Meidät pelastaa Kristuksen armo, Ap. t. 15:11 (Room. 3:23–24; OL 138:14). Kristus on avannut meille pääsyn armoon, Room. 5:2. Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon, Ef. 2:8. Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi, Tit. 2:11. Astukaamme rohkeasti armon valtaistuimen eteen, Hepr. 4:16. Nöyrille Jumala antaa armon, 1. Piet. 5:5. Ei kukaan voi asua Jumalan edessä muuten kuin pyhän Messiaan ansioiden ja laupeuden ja armon kautta, 2. Nefi 2:8. Ihmiset pelastuvat ainoastaan Jumalan armosta ja sen kautta, 2. Nefi 10:24. Armosta me pelastumme kaiken sen jälkeen, mitä voimme tehdä, 2. Nefi 25:23. Armosta meillä on voima tehdä tällaista, MK Jaak. 4:7. Ihmiset voidaan palauttaa armoon armosta, tekojensa mukaan, Hel. 12:24. Minun armoni riittää sävyisille ja kaikille, jotka nöyrtyvät, Et. 12:26–27. Moroni rukoili, että pakanoille annettaisiin armo, että heillä olisi rakkautta, Et. 12:36, 41. Jumalan armosta te olette täydellisiä Kristuksessa, Moroni 10:32–33. Jeesus sai armoa armon lisäksi, OL 93:12–13, 20.